Opinnäyteohje

Tampereen yliopiston opinnäyteohje

Tässä ohjeessa kuvataan Tampereen yliopistossa tehtävien opinnäytteiden ja niihin liittyvien kypsyysnäytteiden tavoitteita, prosesseja ja käytäntöjä. Ohjetta sovelletaan Tampereen yliopistossa tehtäviin alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kuuluviin opinnäytteisiin sekä soveltuvin osin tohtorintutkintoon kuuluviin opinnäytteisiin. Tohtorintutkintoihin kuuluvista opinnäytteistä on ohjeistettu erikseen. Opinnäytteiden käsikirjoitusten sähköistä alkuperäisyyden tarkastusta koskevat ohjeet eivät toistaiseksi koske alempaan korkeakoulututkintoon liittyviä opinnäytteitä.

Ohje koskee 1.10.2015 tai sen jälkeen aloitettavia opinnäytteitä. Ohjetta voidaan soveltaa myös ennen 1.10.2015 aloitettuihin opinnäytteisiin. Tiedekunnat voivat antaa sovellusohjeita opinnäyteohjeeseen. Tiedekuntien opinnäyteohjeissa kuvataan tätä ohjetta tarkemmin opinnäytteisiin ja niiden käytäntöihin kuten viittaustekniikkaan liittyvät asiat. Opinnäytteiden ohjauksen pääperiaatteet, toimintamallit ja vastuut kuvataan ohjaussuunnitelmissa.

Ohjeeseen sisältyy seuraavat asiat:

Opinnäytteiden tavoitteet ja sija tutkinnoissa

Opinnäytteen tekemiseen liittyvä osaaminen karttuu vähitellen opintojen aikana. Valmistuakseen opiskelijan tulee saavuttaa opinnäytteelle asetetut tavoitteet.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteena on, että

  • opiskelija tuntee oman alansa perusteet ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen
  • opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet
  • opiskelijalla on riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteena on, että

  • opiskelija tuntee oman alansa ja erityisesti opinnäytteensä alan hyvin
  • opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön
  • opiskelijalla on hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa ja soveltuviin tehtäviin.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte tehdään pääsääntöisesti tutkinnon laskennallisesti kolmantena opintovuonna, ja se on osa aineopintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte tehdään pääsääntöisesti tutkinnon laskennallisesti toisena opintovuonna, ja se on osa syventäviä opintoja.

Opinnäytteiden tavoitteet muotoutuvat osaamisperustaisesti. Keskiössä ovat tutkimuksen tekemisen taidot, opinnäytteen alan substanssiosaaminen, akateeminen kieli- ja viestintäosaaminen sekä tieteellisen keskustelun taitojen karttuminen vertaisoppimisen ja -ohjauksen sekä aiemman tutkimuksen kanssa käydyn keskustelun myötä.

Opinnäytetyöskentely on harjaantumista itsenäisen tutkimuksen tekemiseen hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Opinnäytetyöskentelyssä ja ohjauksessa on tärkeää keskustella opiskelijan omista tavoitteista sekä siitä, miten ne vertautuvat opinnäytteen arviointikriteereihin. Tieteellisesti erityisen ansiokkaita opinnäytteitä tekevät vain jotkut opiskelijat, mutta laadukasta opinnäyteprosessia voidaan tavoitella aina. Opinnäytteiden laadusta huolehditaan toisaalta käyttämällä selkeitä arviointikriteereitä ja -asteikkoa, ei vaatimalla mahdollisimman korkeita arvosanoja tuottavia opinnäytteitä. Toisaalta opinnäytteiden laatimisessa, ohjauksessa ja arvioinnissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja huolehditaan koko prosessin luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Opinnäytteen vaiheet

Yleensä opinnäyteprosessissa on karkeasti kuvattuna seuraavia vaiheita:

  1. Opiskelija pohtii opinnäytteen aihetta opintojen aikana. Kun aihe alkaa muotoutua, siitä on hyvä keskustella HOPS-ohjauksen yhteydessä, jotta muita tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan suunnitella tukemaan opinnäytteen tekemistä.
  2. Opiskelija suorittaa hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimustaitojen karttumista tukevia opintoja osana tutkintoa. Tällaista osaamista kartuttavat esim. tieteellisen kirjoittamisen, tutkimuksen tekemisen, tutkimusmenetelmien, teoreettiset ja tiedonhankinnan opinnot.
  3. Opiskelijalle nimetään ohjaaja tai ohjaajat. Opiskelija sopii ohjaajan kanssa opinnäytteen aiheesta. Usein opinnäytteen ohjaajana toimii seminaarin ohjaaja, eikä ohjaajaa tällöin tarvitse nimetä erikseen. Opiskelija ja ohjaaja voivat laatia keskenään ohjaussopimuksen.
  4. Opiskelija tekee opinnäytteen tutkimussuunnitelman. Usein tämä tehdään opinnäyteseminaarissa.
  5. Opiskelija osallistuu opinnäyteseminaareihin, joiden mittaan opinnäyte on tarkoitus pääsääntöisesti saada valmiiksi.
  6. Opiskelija syventyy tutkimuskirjallisuuteen ja -aineistoon, tekee tutkimusta, kirjoittaa opinnäytettä, saa siitä palautetta ohjaajaltaan ja vertaisiltaan, ja jatkaa kirjoitusprosessia. Opiskelija ja ohjaaja hyödyntävät plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinia ohjauksen välineenä opinnäytteen tekemisen aikana.
  7. Opiskelija jättää ohjaajan kanssa sovitusti opinnäytteen käsikirjoituksen sähköiseen alkuperäisyyden tarkastukseen. Ohjaaja tekee tarkastuksen.
  8. Opiskelija ja ohjaaja sopivat arviointi- ja tarkastusaikataulusta. Opiskelija jättää opinnäytteen arvioitavaksi saatuaan siihen luvan ohjaajalta.
  9. Opiskelija tekee kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte voi olla essee tai opinnäytteen tiivistelmä. Kypsyysnäyte arvioidaan.
  10. Opinnäyte arvioidaan ja siitä annetaan arvosana ja lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvasta opinnäytteestä ei tarvitse antaa lausuntoa, mutta kirjallinen palaute kylläkin. Opiskelijaa tiedotetaan muutoksenhakukäytännöistä.
  11. Opinnäytteen arvosana ja muut opintosuoritusta koskevat tiedot tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään.

Opinnäytteen tekemisen katsotaan alkaneen siitä, kun opinnäytteen aiheesta on sovittu ohjaajan kanssa.

Opinnäytteen ohjaus

Opiskelijalla on yksi tai kaksi opinnäytteen ohjaajaa, joiden tehtävänä on tukea opinnäytteen tekemistä niin sisällön kuin tutkimusprosessin osalta opinnäyteprosessin eri vaiheissa. Opinnäytteen ohjaajana voi toimia yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva henkilö tai ulkopuolinen ohjaaja. Tohtoriopiskelijat voivat toimia opinnäytteiden ohjaajina. Vähintään yhden ohjaajan tulee tuntea opinnäytteen ala hyvin. Ohjaajan tulee tuntea opinnäytteiden arviointikriteerit ja keskustella niistä kunkin ohjattavan kanssa. Usein alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytteen ohjaajana toimii seminaarin ohjaaja, eikä ohjaajaa tällöin tarvitse nimetä erikseen. Jos ohjaajaa tai ohjaajia ei erikseen nimetä, tiedekunta kuvaa, miten ohjaustaho määritellään.

Ohjaaja ja ohjattava voivat laatia ohjaussopimuksen, jossa määritellään ohjauksen osapuolten oikeudet, vastuut ja velvollisuudet, ohjaussuhteen kesto sekä toimintatavat mahdollisissa muutos-, ristiriita- ja ongelmatilanteissa.

Ohjausprosessin ytimessä on ohjattavan oma työskentely: keskeistä on akateemisen asiantuntijuuden kasvu, jota ohjaus tukee. Ohjaussuhde on kumppanuuden kaltainen, luonteeltaan pedagoginen suhde, jossa ohjaaja asettuu ohjattavan oppimisprosessin palvelukseen. Ohjattava puolestaan vastaa motivaatiostaan, työskentelystään ja prosessin etenemisestä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada kohtuullinen määrä ohjausta. Ohjaajien kohtuullisesta ohjattavien määrästä huolehditaan tiedekunnan ohjeiden mukaisesti ja työsuunnitelmien avulla.

Ohjausprosessin käynnistyessä ohjaaja ja ohjattava sopivat tavoitteista ja aikataulusta. He suhteuttavat opinnäytteen tavoitteet sekä opinnäytteen arviointikriteereihin että ohjattavan omiin yleisempiin päämääriin, mahdollisuuksiin ja tavoitteisiin. Näin varmistutaan yhteisestä käsityksestä tavoitteiden ja arvioinnin suhteen. Lisäksi muodostetaan yhteinen käsitys tieteellisen työn vaatimuksista opinnäytekontekstissa, hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tekijyyden kriteereistä. Samalla sovitaan työskentely- ja ohjausrytmistä ja opinnäytteen vaiheista ja aikataulutuksesta. Alussa sovitaan myös opinnäytteen kielestä sekä tarpeen mukaan aineiston käyttöön ja säilytykseen liittyvistä asioista. Näistä asioista sovitaan yhteisesti opinnäyteseminaareissa ja tarkemmin ohjaajan ja opiskelijan välisissä ohjaustilanteissa.

Ohjausprosessin aikana noudatetaan ja varmistetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja puututaan siihen liittyviin ongelmiin viiveettä. Ohjaustilanteisiin, eli seminaareihin ja kahden- tai monenkeskisiin ohjauskeskusteluihin valmistaudutaan riittävästi ja niille varataan sovittu aika. Ohjaustilanteissa annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta ja varmistetaan opiskelijan akateemiseen keskusteluun harjaantumista. Lisäksi arvioidaan opinnäytetyöskentelyä ja ohjaustyöskentelyä ennakoivasti, jotta opinnäytteen tekemiseen ja ohjaukseen liittyviin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Jos opiskelijan opinnäytettä ohjaamaan nimetty henkilö on estynyt ohjaamasta opinnäytettä tai jos ohjauksessa ilmenee ohjausprosessiin liittyviä ratkaisemattomia ongelmia, opiskelijalle nimetään uusi ohjaaja. Jos opinnäyte ei valmistu ohjaussopimuksessa tai muuten sovitussa aikataulussa tai opinnäytteen teossa ilmenee muita ongelmia, opinnäyteprosessin jatkosta sovitaan uudelleen tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.

Opinnäyteseminaari

Opinnäyteseminaari on useimmiten tärkeä ohjauksen ja tutkimuksen tekoon harjaantumisen keskeinen areena. Seminaareissa karttuvat erityisesti vertaisohjaukseen ja -oppimiseen liittyvät taidot, kun arvioidaan ja kommentoidaan vertaisten tekstejä. Samoin tutkimuksen tekemisen ja akateemisen keskustelun taidot vahvistuvat seminaarissa. Seminaarissa myös pohditaan yhdessä opinnäytteen tavoitteita ja perehdytään sen arviointikriteereihin. Opinnäyte on tarkoitus pääsääntöisesti saada valmiiksi seminaarin aikana tai vähintään sellaiseen vaiheeseen, että opiskelija pystyy saattamaan opinnäytteen valmiiksi normaalin opinnäyteohjauksen puitteissa.

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen

Opinnäytteissä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä rehtorin asiaa koskevan päätöksen mukaisesti. Päätöksessä on kuvattu myös menettely opintovilppiä epäiltäessä. Hyvän tieteellisen käytännön osaamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi opinnäytetyöskentelyssä ja opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastamisessa hyödynnetään Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmää. Hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja Turnitinin käytöstä ohjeistetaan tarkemmin Opiskelun etiikka -sivustolla.

Opinnäyte pari- tai ryhmätyönä

Opinnäytteen tekemisestä pari- tai ryhmätyönä on sovittava ohjaajan kanssa. Mikäli opinnäyte tehdään pari- tai ryhmätyönä, opiskelijan on kyettävä osoittamaan oma osuutensa työstä, jotta se voidaan arvioida ja koska opinnäyte on lähtökohtaisesti harjaantumista itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Opinnäyte arvioidaan opiskelijakohtaisesti.

Opinnäyte toimeksiantona

Opinnäyte voidaan tehdä myös toimeksiantona yritykselle tai muulle taholle. On muistettava, että opinnäyte on tieteellinen työ, joka arvioidaan akateemisin perustein. Viime kädessä arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja siinä kuvattuihin osaamistavoitteisiin. Myös toimeksiantajan on oltava tietoinen työn akateemisuudesta. Opinnäytteen aiheesta, aikataulusta ja tavoitteista sekä opinnäytteen julkisuuteen liittyvistä asioista sovitaan yhteistyössä opiskelijan, ohjaajan ja toimeksiantajan kanssa. Opinnäytteen tieteellisestä ohjauksesta vastaa yliopiston ohjaaja. Toimeksiantajan puolelta työlle voidaan sopia yhteyshenkilö. Toimeksiantaja voi myös osallistua työn tieteelliseen ohjaukseen. Mahdollisesta palkkiosta sovitaan toimeksiantajan kanssa kirjallisesti.

Opinnäytteen julkisuus ja salassa pidettävän tiedon käsittely

Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 32 §:n mukaisesti opinnäyte on julkinen asiakirja. Opinnäyte tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty. Opinnäytteeseen ei voi sisällyttää salassa pidettävää tietoa. Opinnäytteen tai sen osien julkaiseminen muualla esimerkiksi artikkelimuodossa ei poista opinnäytteen julkisuuden vaatimusta. Mahdollinen salassa pidettävä tieto tulee sisällyttää opinnäytteen julkaisematta jääviin liitteisiin tai tausta-aineistoon. Mikäli opinnäytteessä käsitellään salassa pidettävää tietoa, sen käytöstä sovitaan etukäteen ohjaajan ja mahdollisen toimeksiantajan kanssa.

Opinnäytteen julkisuuteen liittyvät myös tekijänoikeudelliset asiat. Opinnäytteen tekijä vastaa julkaisun sisällöstä ja oikeuksistaan siihen. Julkaistavan opinnäytteen tekijällä tulee olla opinnäytteeseensä tai sen osaksi sisällytettyyn kuva-, taulukko- tai muuhun vastaavaan aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai hänellä tulee olla verkkojulkaisuoikeus tällaiseen aineistoon.

Opinnäytteen kieli

Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 9 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksessaan sekä kirjallisesti että suullisesti suomen kieltä, ellei opetussuunnitelmassa edellytetä muuta kieltä. Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää opintosuorituksessa muuta kuin suomen kieltä päättää tiedekunnan dekaani tai erillisyksikön johtaja.

Opinnäytteen kieli on suomi, opetussuunnitelmassa määrätty kieli tai opintojen pääasiallinen kieli. Muun kielen käytöstä päättää tiedekunnan dekaani. Opinnäytteen kielen valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijan tulee osoittaa opinnäytteessä oman alansa kieli- ja viestintätaitoa.

Myös englanninkielisessä ohjelmassa opiskeleva voi tehdä opinnäytteen suomeksi. Mikäli opiskelija kuitenkin haluaa merkinnän englanniksi suoritetusta tutkinnosta, opinnäyte voidaan edellyttää tehtävän englanniksi.

Muu neuvonta ja tuki opinnäytteen tekemisen aikana

Opinnäytteen käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastus

Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 29 §:n mukaan ylempään korkeakoulututkintoon ja tohtorintutkintoon sisältyvän opinnäytteen käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastus on tehtävä pääsääntöisesti viikon kuluessa siitä, kun opiskelija on jättänyt tekstin alkuperäisyyden tarkastukseen. Alkuperäisyyden tarkastus tehdään sähköisesti Turnitin-plagiaatintunnistusohjelmaa hyödyntäen sen jälkeen, kun opiskelija on pyytänyt ohjaajaa tekemään tarkastuksen. Alkuperäisyyden tarkastuksesta ohjeistetaan tarkemmin Opiskelun etiikka -sivustolla.

Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi

Kun opinnäyte alkaa olla valmis, opiskelija keskustelee ohjaajan kanssa työn valmiiksi saattamisesta. Opiskelija ja ohjaaja sopivat työn ennakkotarkastuksesta sekä sen jälkeen tehtävistä mahdollisista korjauksista. Kun ennakkotarkastus ja viimeiset korjaukset on tehty, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan jättää opinnäyte arvioitavaksi. Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastus tulee olla tehtynä ennen arvioitavaksi jättämistä. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte jätetään arvioitavaksi tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte jätetään arvioitavaksi NettiOpsun Valmistuminen-kohdan kautta. Kun opiskelija jättää opinnäytteen NettiOpsussa, hän vahvistaa samalla, että alkuperäisyyden tarkistus on tehty ja että hän on saanut ohjaajalta luvan jättää opinnäytteen arvioitavaksi. Opiskelija myös päättää NettiOpsussa, antaako hän opinnäytteelle julkaisuluvan.

Tarkempia tietoja opinnäytteen jätäämisestä on Opiskelu-sivuilla.

Kypsyysnäyte

Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttään opinnäytteen alaan. Lisäksi opiskelijan tulee kerran osoittaa suomen, ruotsin tai muun kielen taito kypsyysnäytteellä. Kypsyysnäyte on osa opinnäytteen kirjoittamisprosessia, mutta se on opinnäytteestä erillinen, itsenäinen teksti. Kypsyysnäytteellä osoitetaan myös opinnäytteen alan kielitaidon tasoa. Kypsyysnäytteestä ohjeistetaan Kypsyysnäyte-sivulla.

Opinnäytteen arviointi ja arvosana

Opinnäytteet arvioidaan Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön (ks. erit. 27–29 §) ja tiedekuntien antamien opinnäytteiden tarkempien arviointikriteerien mukaisesti. Opinnäytettä arvioimaan määrätään vähintään yksi tarkastaja, jolla on oltava aina vähintään samantasoinen opintosuoritus, kuin minkä tasoista opinnäytettä arvioidaan. Opinnäytteen ohjaaja voi toimia tarkastajana. Tarkastajan tulee tuntea opinnäytteiden arviointikäytännöt ja -kriteerit sekä opinnäytteen ala hyvin.

Opinnäytteestä arvioidaan opiskelijan arvioitavaksi jättämä kokonaisuus. Mikäli opinnäytteeseen sisältyy jokin ainutkertainen sellaisenaan toistumaton tapahtuma, työn tarkastajan tulee voida perehtyä vähintään siihen liittyvään dokumentaatioon, joka tulee sisällyttää arvioitavaan kokonaisuuteen. On opinnäytteen tekijän vastuulla tuottaa riittävä dokumentaatio, jotta opinnäyte voidaan arvioida.

Opinnäyte arvioidaan opintojen arviointisäännön 28 §:n mukaisesti hyväksytyiksi tai hylätyiksi ja hyväksytystä suorituksesta annetaan arviointikriteerien mukainen arvosana. Opinnäyte voidaan hylätä, mikäli se ei täytä opinnäytteelle asetettuja vaatimuksia tai opiskelija on rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä. Mikäli opinnäyte hylätään, noudatetaan tiedekunnan ohjeita tai, mikäli opiskelija on rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä, rehtorin päätöstä hyvästä tieteellisestä käytännöstä opinnoissa ja menettelystä opintovilppiä epäiltäessä.

Opiskelijan tulee saada arvostelua koskeva päätös ja opinnäytteen arviointia koskeva lausunto kirjallisena opintojen arviointisäännön 29 §:n mukaisessa ajassa. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvasta opinnäytteestä ei tarvitse antaa lausuntoa. Jos opiskelija on tyytymätön arvosanaan tai arviointiin, asiasta kannattaa ensin keskustella opinnäytteen ohjaajan kanssa.

Oikaisupyynnöt

Opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolain (44 §, 82–84 §), Tampereen yliopiston johtosäännön (13 §) ja Tampereen yliopiston tutkintosäännön (26–27 §) mukaisella tavalla.

Oikaisupyynnössä tulee mainita seuraavat asiat:

  • opiskelijan nimi ja yhteystiedot
  • tieto siitä, milloin opiskelija on saanut tiedon opinnäytteen arvostelua koskevasta päätöksestä
  • opinnäytteen arvostelua koskeva päätös
  • muutos, jota opiskelija hakee päätökseen
  • oikaisupyynnön perusteet.

Lisätietoja oikaisumenettelystä saa tiedekunnan opintopäälliköltä.

Opinnäytteen julkisuus, arkistointi ja elektroninen arkistointi

Yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti alempaan korkeakoulututkintoon liittyvät opinnäytteet säilytetään viiden vuoden ajan ja ylempään korkeakoulututkintoon ja jatkotutkintoon liittyvät opinnäytteet säilytetään pysyvästi. Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteen alkuperäiskappaletta säilytetään tiedekunnassa ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen alkuperäiskappaletta yliopiston kirjastossa. Arvioinnin tulokset on säilytettävä tiedekunnassa kymmenen vuoden ajan.

Opinnäyte on julkinen ja siihen voi tutustua tiedekunnassa, yliopiston kirjastossa tai opiskelijan antaessa julkaisuluvan myös TamPub-julkaisuarkiston kautta. TamPub-julkaisuarkistoon tallennetut ja sähköisesti julkaistut opinnäytteet tallentuvat myöhemmin Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmän sähköiseen vertailutietokantaan, jolloin niiden suojaaminen plagioinnilta helpottuu.