Yliopisto etsii paikkaansa pakolaiskriisissä

Julkaistu 9.12.2016 - 10:59
Saara Peltonen / Kuva: Jonne Renvall
– Osallistavan ja avoimen yliopiston toteutumiseen on vielä paljon matkaa, sanoo turvapaikanhakijoiden osallistamisesta raportin tehnyt Saara Peltonen. Kuva: Jonne Renvall

 

– Yliopiston tulisi reagoida enemmän ulkomaailman ja yhteiskunnan kriiseihin, mutta on ymmärrettävää miksi enempää ei reagoida. Epärationaalinen ”hötkyily” ei kuulu yliopistoon, kun kaikki perustuu tieteeseen. Parantamisen varaa kuitenkin on, yliopisto voisi kehittää tapoja tuoda tieteellistä tietoa kiihkottomasti ja puolueettomasti keskusteluun, kertoi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön EDUn opintopäällikkö Saara Peltosen raportissa Eliittiporukka ja turvapaikanhakijat.

Varhaiskasvatuksen opiskelija Saara Peltonen teki raportin turvapaikanhakijoiden osallistamisesta yliopistossa. Haastateltavina oli yliopiston eri toimintojen vastuuhenkilöitä sekä kahden vastaanottokeskuksen työntekijöitä.

Peltonen lähti pakolaiskriisin kärjistyttyä 2015 vuoden syksyllä mukaan Let’s work together -toimintaan, joka pyrkii turvapaikanhakijoiden osallistamiseen.

Vastaanottokeskusten työntekijöiden mielestä on todella tärkeää osallistaa ja aktivoida turvapaikanhakijoita. He kuitenkin toivovat, että turvapaikanhakijoita ja pakolaisia tavoittavia tiedottamisen tapoja kehitettäisiin. Keskeistä olisi madaltaa kynnystä lyhytkestoiseen opiskeluun sekä aktiivisuuteen. Yliopiston toimilla nähdään olevan iso merkitys ja mahdollisuus yhteisön ja asukkaiden elämässä. Näin myös ehkäistään syrjäytymisen riskiä.

Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja toteaa raportissa turvapaikanhakijoiden korkeakoulutuksesta sen, ettei se ole ensisijaista. Tärkeämpää on perustarpeiden tyydyttäminen. Oleellinen este on, että suurella osalla turvapaikanhakijoita ei ole korkeakouluopintoja varten tarvittavaa akateemista kielitaitoa englannin tai suomen kielestä. Peltonen pohtii raportissa esiintyvää yleistystä, että turvapaikanhakijat nähdään kouluttamattomina ja kielitaidottomina.

EDUn opintopäällikkö ilmaisee myös tarpeen kontrolloida tilannetta. Todetaan, että yliopisto voisi tarjota mahdollisuuksia opiskella, mutta sen ei haluta hallitsemattomasti lisääntyä. Ongelmallista on aikaisemman osaamisen ja tutkintojen tunnustaminen. Yliopisto ei kuitenkaan voi tutkinto-opiskelijoita valitessaan suosia mitään erityisryhmiä, vaan hakukriteerit täyttäneet saavat opiskelupaikan.

Avoin yliopisto voisi olla paikka, missä voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja ja tutkinnon osia. Avoimessa yliopistossa voi opiskella kuka vain ilman aikaisempaa pohjakoulutusta. Avoimen yliopiston opetustarjonta soveltuisi turvapaikanhakijoille opiskeluvaihtoehdoksi juuri sen takia, ettei opintoihin ole lähtötasovaatimuksia. Kuitenkin maksullisuus ja suomenkielisyys sulkevat tämän vaihtoehdon useammilta.

– Osallistavan ja avoimen yliopiston toteutumiseen on vielä paljon matkaa. Haasteita ja jännitteitäkin löytyy niin käytännön tasolta, kuten tiedon saavutettavuudessa kuin myös rakenteissa ja asenteissa, pohtii Peltonen raportissaan.

Teksti: Johanna Kernen