Ylen pitääkin häiritä mediamarkkinoita

Julkaistu 12.12.2016 - 13:16

Mediajohtamisen professori Gregory Lowe ei usko, että kaupalliset toimijat kykenisivät korvaamaan Ylen tarjonnan

Gregory Lowe/ Kuva: Jonne Renvall
– Suomessa on vahva riippumattoman median perinne. Jos ongelmia on Suomessa, niin sitten niitä on muuallakin, sanoo mediajohtamisen professori Gregory Lowe. Kuva: Jonne Renvall

– Yleisradion pitääkin häiritä mediamarkkinoita. Sehän on juuri sen tehtävä, sanoo Tampereen yliopiston mediajohtamisen professori Gregory Lowe.

Lowe ei ole vakuuttunut siitä, että Yleisradion tarjonnan supistaminen saisi kaupalliset toimijat täyttämään aukon.

– Ei ole todisteita siitä, mitä tapahtuisi, jos Yleisradion tarjonta olisi pienempi, vastaa Lowe vaatimuksille julkisen palvelun kaventamisesta.

Amerikkalaissyntyinen Gregory Lowe tuntee hyvin suomalaisen keskustelun Yleisradion asemasta jo 20 vuoden ajalta. Texasissa Austinissa väitellyt Lowe muutti Suomeen vuonna 1997 ja työskenteli ensimmäiset 10 vuotta Yleisradion johdon neuvonantajana. Vuodesta 2008 hän on ollut mediajohtamisen professorina Tampereen yliopistossa.

Lowella on laajat verkostot mediajohtamisen ja julkisen palvelun kansainvälisissä järjestöissä. Hän on yksi kolmesta Tampereen yliopiston professorista, joiden hakemukset hyväksyttiin tänä syksynä toiselle kierrokselle Suomen Akatemian huippuyksikköhaussa.

Ylen tarjontaa
ei syytä supistaa

Lehtitalot syyttävät verovaroin rahoitettua Yleisradiota siitä, että se syö niiden markkinoita tarjoamalla uutisia ilmaiseksi myös netissä.

Julkisen palvelun mediaa tutkinut Gregory Lowe ei lehdistön moitteita hyväksy.

– Yleisradion on ajateltukin häiritsevän markkinoita. Juuri se on syy Ylen olemassaoloon. Se on sanottu laissakin, että Ylen pitää tarjota palveluja ihmisille, jotka maksavat sen vuoksi veroja.

Olennaista on Lowen mielestä kysyä, onko Yleisradion toiminta haitallista vai hyödyllistä koko yhteiskunnan kannalta.

– Yleisen elämänlaadun kannalta se on hyödyllistä, mutta joidenkin johtavien mediayhtiöiden talouden näkökulmasta se on ongelmallista. Todellinen syy niihin ongelmiin on digitalisaatiossa ja internetin nousussa.

Lowen mukaan sellaista tilannetta ei ole vielä nähty, että Yleisradion asema kasvaisi niin dominoivaksi, että se olisi vahingollista kaikille muille. Ajatus siitä, että Ylen supistaminen toisi tilalle kaupallisia toimijoita, ei vakuuta Lowea.

– Monet kaupalliset mediat eivät enää ole suomalaisessa omistuksessa. Millaisia kansainvälisten firmojen intressit olisivat Suomessa? Se on täysin epäselvää.

Lowe ei ole vakuuttunut kilpailun eduista. Hän tietää, että amerikkalaiset puhuvat mielellään kilpailusta, mutta monet bisnesmiehet haluavat silti omistaa koko markkinan. Heille paras kilpailutilanne on sellainen, että olisi mahdollisimman vähän kilpailijoita, koska silloin voi yksin hallita markkinoita.

”Jos näin käy Suomessa,
niin miksei muuallakin”

Pääministeri Juha Sipilän epäillään päässeen vaikuttamaan Yleisradion uutisointiin sen jälkeen, kun Yle oli kertonut pääministerin sukulaisten yhteyksistä kaivosyhtiö Terrafameen, jolle Sipilän hallitus junaili sadan miljoonan euron lisärahoituksen.

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui selittelemään päätöstään, joka tulkittiin kielloksi käsitellä Sipilän Terrafame-kytköksiä.

Professori Greg Lowe on Yleisradion entinen neuvonantaja. Minkä neuvon antaisit nyt?

– Ongelma on siinä, että emme tiedä, mitä kaikkea on käynnissä. Tiedämme mitä Sipilä on sanonut ja mitä Jääskeläinen on sanonut, mutta kaikki faktat eivät ole vielä kyllin selvät.

Lowe haluaa kuitenkin sanoa tärkeän asian, joka liittyy median riippumattomuuteen.

– Suomi on monta vuotta ollut rankingeista riippumatta kärkimaa, jossa on vapaimmat, riippumattomimmat, arvostetuimmat ja luotettavimmat uutisorganisaatiot koko maailmassa. Jos tämä voi sattua Suomessa, niin tätä tapahtuu sitten kaikkialla.

Sattumisella Lowe tarkoittaa poliittisten päättäjien puuttumista tiedonvälityksen sisältöön. Hän sanoo silti uskovansa, että Yleisradion johtoryhmä on ajan tasalla ja osaa päättää, mikä on vahtikoiran todellinen tehtävä.

– Pitääkö vahtikoiran purra vai pitääkö sen vain varoittaa ongelmista? Toivon että Ylen johtoryhmä on uskollinen julkisen palvelun tehtävälle ja tarpeille ja toimii vapaan tiedonvälityksen puolesta riippumatta siitä, kuka on vallassa ja mitkä ovat taloudelliset ja poliittiset intressit.

Lowe sanoo, että poliittista vaikutusta mediaan on kaikkialla.

– Ei ole sellaista asiaa kuin media ilman politiikkaa. Suomen kaltaisessa maassa on vahva riippumattoman median perinne. Jos ongelmia on Suomessa, niin sitten niitä on muuallakin.

Vanhat säännöt
eivät enää päde

Greg Lowe pääsi Suomen Akatemian huippuyksikköhaussa toiselle kierrokselle tutkimushankkeella, josta kansainväliset arvioitsijat antoivat erinomaiset lausunnot.

Lowen tutkimushanke käsittelee keskeisiä median murrokseen liittyviä ongelmia tilanteessa, jossa 1800–1900-lukujen vaihteessa syntynyt massamedian aikakausi on päättymässä.

– Olemme nyt ympäristössä, jossa vanhat säännöt eivät enää toimi. Nyt on paljon kanavia eivätkä ne enää rajoitu vain yhden valtion sisälle, Lowe sanoo.

Donald Trumpin voittoon päättyneet USA:n presidentinvaalit käytiin valeuutisten ja valemedian varjossa.

Lowe luettelee uuden tilanteen synnyttämiä kysymyksiä: – Mitkä ovat säännöt? Miten voi pakottaa standardeja? Mitä pitäisi tehdä mediajärjestelmälle, joka ei tunne valtioiden rajoja?

Lowe vastaa kysymyksiin tutkimusohjelmalla, joka kilpailee nyt rahoituksesta Suomen Akatemian huippuyksikköhaussa. Ohjelma sisältää neljä osaa, joista ensimmäinen koskee muuttuvaa epistemiologista järjestystä. Kohteena ovat tiedon tuottamisen ja jakelun instituutiot kuten kirjastot ja yliopistot, joiden rooli julkisena palveluna voidaan usein kyseenalaistaa.

Toinen tutkimusalue käsittelee kasvavia median kulutusmenoja. Hankkeessa tutkitaan, tuovatko kaupalliset palvelut ihmisille heidän tarvitsemaansa lisäarvoa.

Kolmas tutkimusaihe koskee kansalaisuuden muuttuvaa merkitystä uudessa mediaympäristössä. Neljäs osa koskee mediatuotannon muuttuvaa luonnetta, kun julkisen ja yksityisen puolen välille syntyy kumppanuuksia.

Valemedian ongelmaan
ei pikaista ratkaisua

Valemedia on noussut tiedonvälisen keskeiseksi ongelmaksi. Onko sen kitkemiseen tarjolla pikaista ratkaisua?

– Yhdellä sanalla sanottuna ei ole. Mediaympäristö on nyt monimutkaisempi kuin aiemmin, Greg Lowe sanoo.

Valeuutiset tulevat valesivustoilta kaikkialta maailmasta. Niihin ei kansallisin säädöksin pääse käsiksi.

– Sellaiset yhtiöt kuten Facebook joutuvat sen tosiasian eteen, että vaikka ne eivät pidä itseään sisältöyhtiöinä, niin monet ihmiset käyttävät niitä uutissisältöjen välittämiseen. Se johtaa tiettyihin vastuisiin. Mikseivät he tekisi sellaisia algoritmeja, jotka auttaisivat torjumaan valeuutisia?

Lowe pitää tärkeänä myös medialukutaidon opettamista. Aivan kaikkea ei silti voi edes mediaprofessori lähipiirilleen opettaa.

– 82-vuotias äitini kasvoi maailmassa, jossa päivälehdet, tv ja radio puhuivat totta. Nyt hän kohtaa internetissä roskauutisia ja uskoo, että nekin ovat totta.

Valeuutiset tuhoavat median luotettavuutta. Nyt ihmiset joutuvat koko ajan miettimään, mikä on totta ja mikä valhetta.

– Se vaikuttaa siihen tapaan, mitä me ajattelemme itsestämme ja median roolista yhteiskunnassa.

Teksti: Heikki Laurinolli