Tampereen yliopiston keliakiatutkijat: Keliakiadiagnoosi vaatii tarkkuutta – kudosnäytteiden laatu ratkaisee

Julkaistu 13.1.2016 - 14:40

Tampereen yliopiston keliakiatutkijoiden uudet keliakian diagnostiikkaan liittyvät tutkimustulokset haastavat monet tuoreet kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa esitetyt suositukset.

- Monissa viimeaikaisissa kansainvälisissä artikkeleissa suositellaan keliakian diagnostiikkaan otettavaksi mukaan näyte pohjukaissuolen alkuosasta tavallisen, loppuosasta otetun koepalan lisäksi, kertoo professori Markku Mäki Tampereen yliopiston lasten terveyden tutkimuskeskuksesta.

Pohjukaissuolen alkuosan näytteet usein huonolaatuisia


- Tutkimuksemme mukaan pohjukaissuolen alkuosasta otetut näytteet eivät kerro luotettavasti keliakian olemassaolosta, sillä nämä näytteet ovat usein arvioinnin kannalta huonolaatuisia alkuosan limakalvon erilaisuudesta johtuen ja ns. keliakiatyyppistä limakalvovauriota esiintyy yleisesti. Terveydenhuollossa syntyy turhia virhediagnooseja, Mäki jatkaa.

Pohjukaissuolen alkuosan kudosnäytteiden hyödyllisyyttä arvioitiin tässä monikeskustutkimuksessa mittaamalla suolinukan ja suolikuopakkeiden välistä suhdetta. Samoin selvitettiin, voisiko immunoglobuliini-A -kertymien värjäys suolen limakalvon näytteistä olla tehokas menetelmä keliakian toteamiseen etenkin epävarmoissa tapauksissa.

Suolivaurioita muillakin kuin keliaakikoilla

Tutkimuksessa oli mukana 22 keliakiaa sairastavaa lasta ja 22 kontrollilasta. Pohjukaissuolen alkuosan näytteiden laatu ei riittänyt 45 prosentilla potilaista limakalvon rakenteen mittaamiseen, vaikka koepaloja leikattiin toistetusti. Kaikilla keliaakikoilla todettiin suolivaurio pohjukaissuolen alkuosassa, mutta myös 77 prosentilla kontrollipotilaista oli vaurioitunut suoli jopa täyteen suolinukkatuhoon asti.

Immunoglobuliini-A -kertymät pohjukaissuolen alkuosassa taas erottelivat keliaakikot kontrolleista täydellisesti: keliaakikoilla kertymiä oli, kontrollipotilailla ei.

Artikkeli A Prospective Study on the Usefulness of Duodenal Bulb Biopsies in Celiac Disease Diagnosis in Children: Urging Caution julkaistiin arvostetussa American Journal of Gastroenterology -lehdessä etukäteen verkkoversiona tammikuun alussa.

Artikkelissa kuvattu tutkimus pohjautuu aiempaan Tampereen yliopistossa tehtyyn keliakian diagnostiikkaa koskevaan tutkimukseen, jonka tulosten perusteella nyt ollaan kehittämässä kansainvälistä standardia.

Keliakian diagnoosi tehdään ohutsuolen koepalassa havaitun limakalvovaurion perusteella. Limakalvovaurion arviointi perustuu aina subjektiiviseen arvioon ja on siten altis virheille. Yleisin virhelähde on huonolaatuisesta tai väärin leikatusta näytteestä tehty arvio, jolloin diagnoosi voi joko jäädä puuttumaan tai olla virheellinen.

Limakalvomittarit luotettavia arvioinnissa

Yleisimmin näytteet arvioidaan luokittelevan muuttujan avulla tiettyyn luokkaan, mutta tulosten on todettu tällöin vaihtelevan huomattavasti riippuen arvioijasta. Aiemmassa Tampereen yliopiston tutkimuksessa taas mitattiin näytteistä suolinukan pituuden ja suolikuopakkeiden syvyyden suhde ja limakalvotulehduksen aste. Tämän mittaustavan on osoitettu kuvaavan suolen tilaa tarkemmin kuin luokittelevat tai sanalliset arviot.

Tutkimus osoitti, että limakalvomittarit ovat limakalvovaurion arvioinnissa luotettavia ja sopivat sekä taudin diagnosointiin että tutkimuskäyttöön. Arvion täytyy kuitenkin aina tapahtua laadukkaasta, oikein leikatusta leikkeestä.

- Olemme jo kouluttaneet terveydenhuollon toimijoita ja osa sairaaloista on jo muuttanut toimintatapaansa, kertoo  Mäki.

Lääketieteen lisensiaatti Juha Taavelan samaa aihetta käsittelevä väitöskirja Pohjukaissuolen limakalvorakenne keliakiassa - Limakalvomittareiden validointi ja verrannollisuus taudin ilmiasuun tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 15. tammikuuta. Artikkelit Validation of Morphometric Analyses of Small-Intestinal Biopsy Readouts in Celiac Disease ja A Prospective Study on the Usefulness of Duodenal Bulb Biopsies in Celiac Disease Diagnosis in Children: Urging Caution ovat Taavelan väitöskirjan osatöitä.

Lisätietoja:
Professori emeritus Markku Mäki, 050 318 6337
Tutkija Juha Taavela, 044 340 0330