Tampereen keliakiatutkijoiden työ johti hoitosuositusten muutokseen

Julkaistu 19.12.2018 - 11:32
Katri Kaukinen/ Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston sisätautiopin professori Katri Kaukinen on Suomen johtava keliakiatutkija, joka toimii myös Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtajana. Kuva: Jonne Renvall

 

Tampereen keliakiatutkijoiden työ on johtanut Käypä hoito -suosituksen muutokseen siten, että keliakiadiagnoosiin ei aina tarvita ohutsuolen limakalvon koepalaa vaan tauti voidaan todeta luotettavilla vasta-ainetesteillä.

– Nämä muutokset ovat tulleet mahdollisiksi Tampereen keliakiaryhmän vuosia, jopa parikymmentä vuotta kestäneiden tutkimusten tulosten perusteella. Oma tutkimuksemme on tähän tähdännyt, ja nyt on päästy soveltamaan tuloksia ja muuttamaan diagnostisia käytäntöjä. Suomi on tässä muutoksen teossa myös maailmalla etunenässä, kertoo Tampereen yliopiston sisätautiopin professori Katri Kaukinen, joka toimii Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtajana.

Uudistus merkitsee sitä, että diagnoosin tekeminen nopeutuu, kun tähystystä ei tarvitse odottaa pitkään.

– Aiemmin vaadittu ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, Kaukinen sanoo.

Käypä hoito -suosituksen mukaan keliakiatutkimukset tulee tehdä normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana. Mikäli gluteeninkäyttöä on rajoitettu, tulee se aloittaa uudestaan ainakin 1–2 kuukauden ajaksi ennen vasta-aineiden määritystä.

Keliakian hoitona on edelleen elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Käypä hoito -suositus korostaa, että sairastuneen on tärkeää saada ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion noudattamiseen.

Keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä. Diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Lukumäärän kasvu johtuu pääosin diagnostiikan parantumisesta. Tutkijat epäilevät, että myös taudin todellinen esiintyvyys on lisääntynyt.

Keliakian oireet voivat olla monenlaisia eikä mikään yksittäinen oire tai löydös ole taudille tyypillinen. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa. Erilaiset suoliperäiset oireet, kuten esimerkiksi pitkäaikainen ripuli, löysät ulosteet tai vatsakipu sekä laihtuminen ja imeytymishäiriöt sekä suolen ulkopuoliset oireet kuten esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, osteoporoosi, hampaiden kiillevauriot tai kasvuhäiriö voivat herättää keliakiaepäilyn.

Keliakialiiton tiedote

Päivitetty keliakian Käypä hoito -suositus