Naiset makeita, miehet suolaisia

Julkaistu 22.4.2016 - 13:14

Tuotteet

Suklaat ja keksit nimetään naisten mukaan, makkara ja liha miesten mukaan

 

Suomen kielen opiskelija Hanna Hietikko yllättyi siitä, miten vahvoina sukupuolistereotypiat näkyvät elintarvikkeiden nimissä. Kuvat: Jonne Renvall

 

Ruokakauppojen valikoima jakautuu tuotenimien perusteella jyrkästi naisten ja miesten hyllyihin. Makeat tuotteet ovat saaneet naisten etunimiä, suolaiset miesten etunimiä.

Suomen kielen opiskelija Hanna Hietikko havaitsi kandidaatintyössään, että perinteiset sukupuolistereotypiat näkyvät yllättävän selvästi ruokahyllyjen valikoimassa.

Tutkielma perustuu S-ryhmältä saatuun elintarvikkeiden tuotelistaan, jossa oli 28 000 tuotenimeä. Näistä noin 200 sisälsi ihmisen etunimen tai muistutti muulla tavoin etunimeä.

Hietikko otti tutkimusaineistoonsa mukaan ensisijaisesti erisnimet kuten Aino,Marianne ja Julia. Hahmonnimet kuten ReissumiesKippari ja Oltermannirajautuivat aineiston ulkopuolelle.

Hietikko arvioi, että etunimellisistä tuotteista noin 108 oli feminiinisiä ja loput maskuliinisia. 1996 valmistuneeseen vastaavaan tutkielmaan verrattuna naisten nimien osuus näyttää kasvaneen 20 vuodessa.

Suklaata naisille, makkaraa miehille

Suklaa on voimakkaasti sukupuolittunut ja leimautunut feminiiniseksi. Hanna Hietikko havaitsi, että karkkihyllyn Mariannet ja Juliat siirtyvät sulavasti myös keksihyllylle.

– Totta kai siellä oli miehen nimiäkin. On Omar- ja Moritz-karkit. Mutta Moritz-paketissa on jääkarhun kuva eikä se välttämättä ole mies. Ei Omarkaan ole mikään suomalainen tai länsimainen miehen nimi. Pepe-lakritsipatukkakaan ei kuvasta perinteistä valkoista miestä, Hietikko selventää.

Karkit ja keksit eivät ole aukottomasti feminiinisiä, mutta makkarat, lihat ja leivät ovat pitkälti maskuliinisia. Hietikon aineiston makkaratuotteissa ei ollut yhtään naisen nimeä. Myös monet kastikkeet on nimetty miehen mukaan.

Eivätkö kastikkeet voisi olla feminiinejä, koska ne ovat pehmeitä?

– Niinhän sitä voisi kuvitella, mutta kun ajattelee ruuan ruumiillisuutta, niin onkohan siinäkin jotakin maskuliinista muotokieltä?

Kastikkeet ovat nimeltään esimerkiksi FelixEriks tai Korv-Görans. Hietikko havaitsi, että maskuliiniset nimet olivat usein genetiivissä ja että usein ne sisälsivät sekä etu- että sukunimen. Riitan Herkku on sukunimetön valmistajan mutta ei tuotteen nimi.

– Monet makeaan leivontaan tarkoitetut tuotteet on nimetty feminiinisesti, mutta leipäjauhot voivat olla nimeltään Myllärin jauhot. Miehen nimet omistavat, mutta naisen nimissä ei tarvitse olla omistamista. Genetiivi kertoo, että tämä on minun ja minä seison koko tämän tuotteen ja idean takana omalla nimelläni.

Leipien nimiä ovat ReissumiesAugustin limppuMikon leipäPorin poika ja Häijy-poika. Jos leivän valmistaja oli Pirjon pakari, niin tuotteen nimi olikin ohrakakko tai porkkanakakko.

Oikea ruoka miehistä, jälkiruoka naisellista

Ammattiin viittaavat tuotenimet saattoivat olla äärimaskuliinisia kuten KippariKapteeni tai Koskenlaskija. Feminiiniseksi mieltyviä ammatteja olivat Geisha ja Ballerina, mutta sairaanhoitajaa tai siivoojaa ei löytynyt .

– Jälkiruuissa on feminiinisiä nimiä, mutta oikea ruoka onkin maskuliinisesti nimetty. Liha on miesten ruokaa, ja liha ja leipä ne miehen tiellä pitää, Hanna Hietikko kuvailee asennoitumista.

Maitohyllyä hallitsevat Arla ja Valio, joista Arla on naisen nimi ja Valio tunnettiin ennen miehen nimenä. Vähälaktoosisista tuotteista käytetään lyhenteitä into (intoleranssi) ja eila (ei-laktoosinen). Into on miehen ja Eila naisen nimi.

Hanna Hietikko havaitsi, että makeat jugurtit olivat saaneet keinotekoisella feminiinijohdoksella muodostettuja nimiä kuten Activia. Uusia kaupallisia nimiä muodostetaan usein tällä tavoin lisäämällä loppuun sopiva pääte.

Luontoaiheiset nimet kuten hedelmien, marjojen ja kukkien nimet olivat feminiinisiä. Hanna Hietikon aineiston hedelmien nimistä ei poikkeuksia löytynyt.

Juomista löytyi Keisari-olut, Oiva-siideri ja San Miguel -olut. Miehen nimet ovatkin tavallisia olutmerkeissä. Naisen nimiä taas annetaan kuohuviineille.

Kohderyhmä ratkaisee nimen

Tuotteet nimetään selvästi oletettujen ostajaryhmien mukaan. Hanna Hietikko arvioi, että tuotenimet pitävät yllä stereotypioita ja ruokkivan itse itseään.

– Naiset ovat makean suurkuluttajia. Siitä on tutkimustietoa, että naiset himoitsevat makeaa ja ovat sille hyvin persoja. Lihan nimeäminen maskuliiniseksi on aika yleinen ajatusrakennelma, että mies tarvitsee lihaa ja että liha on miesten ruoka.

Tuotteiden nimeämisessä mielikuvat ovat tärkeitä. Marianne ja Julia ovat kansainvälisiä nimiä, jotka tunnistetaan naisten nimiksi kaikkialla.

– A-loppuisuudesta voi jo päätellä, vaikkei kielitieteilijä olikaan, mikä on naisen nimi ja mikä miehen.

Lihan syönti kertoo kulttuurista

Hanna Hietikko on pohtinut esseisti Antti Nylénin ajatuksia lihan sukupuolipolitiikasta analysoidessaan aineistoaan. Nylén kehittelee ajatusta lihasta miesten ja nimenomaan heteromiesten ruokana.

– Liha saattaa merkitä myös naisen lihaa ja eläimen lihaa, koska nämä ovat alistettuja olentoja. Se saattaa kuulostaa aika kaukaa haetulta, mutta pidän tätä yhtenä mahdollisena tulkintana, vaikken ihan täysin seiso niiden ajatusten takana, Hanna Hietikko sanoo.

Nylénin mukaan lihan kuluttamisessa ja syömisessä on kysymys muustakin kuin vain syömisestä. Kyse on myös valinnoista, kulttuurin ylläpitämisestä ja vieraan kyseenalaistamisesta.

Teksti: Heikki Laurinolli