Minä ja katsekontakti

Julkaistu 16.9.2016 - 13:24

Katsekontakti on vahva sosiaalinen signaali. Toisen ihmisen suora katse ei ainoastaan nosta fysiologista vireyttä, vaan sillä on myös monia erilaisia vaikutuksia kognitioon ja käyttäytymiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun ihminen huomaa toisen henkilön suoran katseen, hän tulee tietoisemmaksi itsestään. Toisen suora katse parantaa myös sen muistamista, mitä toinen on puhunut. Katseen kohteena oleminen lisää todennäköisyyttä käyttäytyä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla ja saa ihmisen arvioimaan katsojaa myönteisemmin. Mutta miksi suora katse vaikuttaa meihin niin monin tavoin?

Ranskalais-suomalaisen tutkijaryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki nämä vaikutukset liittyvät siihen, että katsekontakti saa ihmisen käsittelemään kaikkea informaatiota suhteessa itseensä. Toisen suora katse kaappaa ensin havaitsijan huomion puoleensa, syntyy katsekontakti. Sen jälkeen havaitsijan huomio kääntyy kuitenkin sisäänpäin, omaan itseen. Tuloksena on, että ihminen alkaa tulkita vastaanottamaansa informaatiota suhteessa itseensä ja käyttää minä-käsitystään informaationkäsittelyn taustana.

- Toisen suora katse vahvistaa ihmisen kokemusta siitä, että tilanteeseen liittyvällä informaatiolla on vahva kytkentä hänen omaan persoonaansa. Aistiärsykkeiden käsittely suhteessa omaan itseen vaikuttaa kuin ’liima’ havaitsemiseen, muistiin ja päätöksentekoon. Tämä muokkaa automaattisesti tiedon käsittelyä ja siihen liittyviä päätöksiä ja parantaa esimerkiksi muistisuorituksia, selittää professori Laurence Conty Pariisin yliopistosta.

Suoran katseen kohteena olemisen toinen mielenkiintoinen vaikutus on, että tällöin ihmiset ottavat muut huomioon ja käyttäytyvät rehellisemmin. Professori Nathalie George sanoo tämän johtuvan ”siitä, että informaation käsittely suhteessa omaan itseen vahvistaa huolta muiden sosiaalisen arvioinnin kohteena olemisesta ja huolta omasta maineesta. Tämä johtaa sosiaalisesti hyväksyttyyn, epäitsekkääseen käyttäytymiseen”.

Katsekontaktin vaikutukset voivat, yllättävää kyllä, tulla esiin myös silmiä esittäviä kuvia katsottaessa. Tämä johtuu siitä, että suoran katseen havaitseminen on vahvasti yhteydessä käsitykseen siitä, että on toisen huomion kohteena.

- Käsitys toisen katseen kohteena olemisesta ikään kuin sisältyy suoran katseen havaitsemiseen. Tämä käsitys on luontainen osa suoran katseen näkemistä ja se perustuu sekä ihmisen evoluutioon että lapsuudenaikaiseen oppimiseen, selittää professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

Tutkijat pohtivat myös, että koska katsekontaktilla näyttää olevan yleisesti ottaen myönteisiä vaikutuksia ihmisen kognitioon, sillä saattaa olla myös terapeuttisia vaikutuksia. Tätä asiaa olisi tärkeää selvittää tulevissa tutkimuksissa.

Tutkimusta on tukenut muun muassa Suomen Akatemia Ihmisen mieli -tutkimusohjelmasta.

Tutkimustulokset julkaistiin Consciousness and Cognition -tiedelehdessä.
Conty, L., George, N., Hietanen, J. K. (2016). Watching Eyes effects: When others meet the self. Consciousness and Cognition, 45,184–197.
http://dx.doi.org/10.1016/j.concog.2016.08.016

Lisätietoja:
Professori Jari Hietanen, 040 190 1384, jari.hietanen@uta.fi
Tampereen yliopisto

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 16.9.2016