Mediaympäristön muutos yllätti

Julkaistu 25.11.2016 - 11:51
Katja Valaskivi/ Kuva: Jonne Renvall
Tutkimusjohtaja Katja Valaskivi sanoo, että vielä ei tiedetä, miten perustavaa laatua oleva mediamullistus on käynnissä. Tutkijoita kiinnostavat nyt journalismin toimintaedellytykset uudessa teknologisessa ympäristössä. Kuva: Jonne Renvall

 

Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Comet pohtii totuuden jälkeistä aikaa 20-vuotisjuhlaseminaarissaan

– Aina on valehdeltu ja aina on ollut myös propagandaa. Se mikä nyt on uutta on tämä mediaympäristö, sanoo tutkimusjohtaja Katja Valaskivi.

Valaskivi johtaa Tampereen yliopistossa toimivaa Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskusta Cometia, joka täyttää nyt 20 vuotta. Juhlaseminaarin teemana on totuuden jälkeinen aika otsikolla ”Totuus ja tehtävä”.

Tutkimuskeskuksen perustamisvuosi 1996 oli poliittisesti ja mediatutkimuksellisesti merkittävää aikaa. Suomi oli vuotta aiemmin liittynyt Euroopan unionin jäseneksi, Internet oli noussut käsitteeksi ja mobiiliviestinnän aika oli alkamassa.

Mediaympäristö
mullistui perusteellisesti

Totuuden jälkeinen aika nousi politiikan ja median kattavaksi iskulauseeksi sen jälkeen, kun tosiasiat ohitettiin ensin Britannian Brexit-kansanäänestyksessä ja sen jälkeen Donald Trumpin voittoon päätyneissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Katja Valaskivi pitää totuuden jälkeisen ajan käsitettä kiistanalaisena, koska se antaa ymmärtää, että joskus olisi ollut myös totuuden aika.

– Kaikessa epämääräisyydessään se on hyvä käsite siksi, että se auttaa meitä huomaamaan muutoksen julkisessa keskustelussa ja tavoissa, joilla muodostamme käsityksen totuudesta, hyvästä ja pahasta.

Valaskivi muistuttaa, että aina on ollut valehtelua ja propagandaa. Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels ei olisi voinut tehdä mitään ilman radiota.

– Tällä hetkellä me emme tajua, miten perustavaa laatua oleva mullistus tämä mediaympäristön muutos on. Vielä me emme tiedä, mihin tämä on menossa emmekä osaa ennakoida kaikkia niitä mahdollisia keinoja, joilla sitä voi väärinkäyttää.

Uutisten mukaan kaksi työtöntä amerikkalaista keksi ryhtyä tehtailemaan valeuutisia, joilla he tienasivat kymmeniä tuhansia dollareita viikoittain keräämällä mainostuloja keksityillä uutisilla.

– Valeuutiset on liiketoimintamalli. Aina kun syntyy tällaisia tilanteita, joissa jokin rupeaa vakavasti uhkaamaan järjestynyttä yhteiskuntaa, syntyy myös sääntelyä. Kysymys on nyt siitä, syntyykö sääntelyä ennen katastrofia vai katastrofin jälkeen, Valaskivi sanoo.

Hyvä kysymys on nyt se, pystyvätkö jotkut poliittiset tahot käyttämään tämänhetkistä sääntelemätöntä tilannetta hyväkseen niin, että he saavat kansanjoukot puolelleen. Venäjän, Britannian ja Yhdysvaltojen lisäksi hyviä esimerkkejä ovat Turkki, Puola, Unkari, Kiina ja Japani.

– Ihmisen ja koneen välinen suhde on perustavalla tavalla muuttunut siksi, että ihminen ei enää hallitse eikä tiedä, missä mediaympäristössä hän vaikuttaa.

Algoritmit tuottavat
polarisaatiota

Tietokoneiden algoritmit tuottavat Katja Valaskiven mukaan polarisaatiota eli kahtiajakautumista ihmisten välille.

– Liiketoimintamalli on se, että ihmisille tarjotaan sitä, mistä hän on tykännyt aikaisemminkin. Algoritmi ei tarjoa vastakkaista käsitystä maailmasta vaan sitä samaa minkä ihminen luulee olevan totta.

Polarisoitunut mediatarjonta aiheuttaa kuplia, joita voi käyttää erittäin tehokkaasti propagandan välineenä.

Israelilainen tutkija selvitti, miten pommiattentaateista kerrotaan eri tavalla israelilaisille ja palestiinalaisille. Uutiset kiertävät sosiaalisessa mediassa ja tuottavat polarisaatiota.

Tuoreen uutisen mukaan hakkerit ovat voineet peukaloida Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta. Washington Postin uutisen mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että iso osa disinformaatiosta Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan aikana oli venäläistä propagandaa.

Toimittajat ja mediatalot
alttiita hyväksikäytölle

Donald Trumpin vaalikampanjassa valehtelu ja propaganda levisivät tehokkaasti uuden teknologian välityksellä.

Menivätkö toimittajatkin halpaan?

– Menivät sillä tavalla, että he pitivät yllä jatkuvaa pöhinää Trumpista, jonka oma leiri käytti näitä uutisia hyväkseen. Toimittajat olivat osallisia kaikessa tässä samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Toimittajat eivät vielä ole tarpeeksi tietoisia siitä, että heitä käytetään hyväksi, Katja Valaskivi sanoo.

Tutkijoiden haasteena on nyt Valaskiven mukaan ymmärtää, miten journalistista mediaa käytetään hyväksi erilaisissa strategisissa tarkoituksissa. Toimittajat ja mediatalot tuskin tuntevat koskaan kaikkia some-maailman ja algoritmien mekanismeja.

– Mediatalot ovat alttiita hyväksikäytölle, koska heidän liiketoimintamallinsa ovat riippuvaisia uutisten kierrosta.

Teknologinen ympäristö
tutkimuksen kohteena

Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksella on käynnissä monia hankkeita, jotka hahmottavat uutta mediaympäristöä. Tutkimuksen kohteena on muun muassa sisältömarkkinointi, jossa journalismia tuottavat sellaiset tahot, joille journalismi ei ole päätoimiala. Median ja rasismin yhteys on ollut Cometin tutkimusaiheena alusta saakka.

Rahoitusta on haettu tutkimukselle, joka käsittelee terrorismia hybridin mediasysteemin osana. Lisäksi halutaan tutkia toimittajien turvallisuutta ns. turvallisissa maissa kuten Pohjoismaissa, joissa sananvapaustilannetta on pidetty hyvänä mutta uhkailu on lisääntynyt.

– Pyrimme ymmärtämään, kuinka kollektiivisesti muodostuu käsitys siitä, mikä on totta, oikein ja hyvää. Se käsitys muodostuu mediavälitteisesti, mutta nyt kun mediaympäristö on näin pirstaleinen, niin missä syntyy se julkinen tila keskustelulle?

Valaskivi sanoo, että laajasti ottaen tutkimuskohteena on journalismin toimintaedellytykset uudessa teknologisessa ympäristössä, jonka keskeiset toimijat kutsuvat itseään platformeiksi tai alustoiksi ja pesevät kätensä sisällöstä. Kuitenkin heidän algoritminsa vaikuttavat siihen, mitkä sisällöt kiertävät ja mitkä tulevat vahvoiksi.

Sananvapauden rajoitus
kääntyy itseään vastaan

Mediatutkijat haluavat olla mukana keskusteluissa, joissa määritellään ja päätetään alan sääntelystä. Yhtenä sääntelykeinona valemediaa ja vihapuhetta vastaan on esitetty sananvapauden väärinkäytön kieltoa. Katja Valaskivi näkee siinä myös ongelmia.

– On nähtävissä sellainen mahdollisuus, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö kääntyy itseään vastaan. Valtaan voi nousta hallitsija, joka  kääntää vihapuhetta suitsimaan säädetyn lainsäädännön vapaata lehdistöä vastaan. Tätä on nähty  Unkarissa ja Turkissa.

Valaskivi pitää kysymystä vihapuheen ja uhkailun suitsimisesta kuitenkin olennaisena asiana.

– Riippumatta siitä, säädetäänkö uusia lakeja, viranomaisten tulisi hanakammin puuttua näihin jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Totuus ja tehtävä: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETin 20-vuotisjuhlaseminaari