Maksutapojen mullistus yllättää suomalaiset

Julkaistu 30.6.2016 - 12:34

EU:n maksupalveludirektiiviin ei tutkijan mukaan ole valmistauduttu tarpeeksi

Suomalaiset eivät ole ottaneet riittävän vakavasti EU:n maksupalveludirektiiviä, joka mullistaa maksutavat ja pankkipalvelut parin lähivuoden aikana.

– Pelkona on, että uudet maksutavat yllättävät palveluntarjoajat ja niiden käyttäjät kuin talvi yllättää autoilijat, sanoo Mikko Riikkinen, jonka Tampereen yliopistoon tekeillä oleva väitöskirjatyö käsittelee finanssiteknologian (FinTech) uusia ilmiöitä.

Riikkinen on mukana ”Redefining Digital Opportunities (Redo)” -tutkimushankkeessa. Kaksi vuotta (2016–2017) kestävässä hankkeessa Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä VTT tutkivat digitaalisen arvonmuodostuksen murrosta. Tutkimusta rahoittaa Tekes ja joukko suomalaisia yrityksiä.

Fintech-startupit ja pankit hakevat yhteistyömalleja

Redo-hankkeen tutkijat haastattelivat suomalaisia uusia finanssialan toimijoita eli FinTech-startupeja.

– Keskeisimpiä havaintoja on ehdottomasti halukkuus yhteistyölle niin pankkien kuin uusien toimijoiden puolesta. Etenkin haastattelemamme FinTech-startupit toivoivat pankeilta avoimempaa otetta ja helpompaa tapaa lähestyä, Mikko Riikkinen kertoo.

Myös pankit ovat aktivoituneet. Osuuspankki on tuonut jo aiemmin markkinoille Pivo-applikaation. Nordea järjesti FinTech-startupeille suunnatun kiihdyttämön tämän vuoden keväällä sekä esitteli Nordea Pay -maksuapplikaation. Danske Bank järjesti pitchauskilpailun viime vuoden Slush-tapahtuman yhteydessä ja tarjoaa kuluttajille MobilePay-applikaatiota.

– Pankeissa on herätty muutokseen, ja parhaillaan kukin hakee omalle organisaatiolleen sopivaa mallia. Mielenkiintoisena havaintona on se, että jokainen pankki on päätynyt lähestymään asiaa hieman eri kulmilla. Seuraavassa vaiheessa tulemme hyvin todennäköisesti näkemään entistä vahvempia kumppanuuksia sekä poikkeuksellisia yhteistyömalleja isojen ja pienien toimijoiden välillä, arvioi Riikkinen, jolla on pitkä kokemus sekä pankkialalta että startupeista.

”Sinisilmäisyyden aika on ohi”

Parin vuoden päästä voimaan tuleva EU:n uusi maksupalveludirektiivi tekee pankkipalveluista avointa. Asiakastietoa siirtyy ja tallentuu paljon useammille tahoille mitä aiemmin.

Direktiivi tekee mahdolliseksi sen, että pankin tulee luovuttaa tilitiedot kolmannelle osapuolelle, jos kuluttaja itse niin haluaa. Samoin tavoitteena on tehdä maksaminen helpoksi kolmannen osapuolen järjestelmissä.

Muutokseen liittyy asioita, joita ei osata välttämättä ennakoida. Mikko Riikkinen kuuluttaakin myös kuluttajien vastuuta.

– Jokaisen meistä tulee olla jatkossa kiinnostunut siitä, mihin tietojamme tallennetaan ja miten niitä käytetään. Me suomalaiset olemme perinteisesti olleet sinisilmäisiä ja hyväksyneet käyttöehdot niitä lukematta. Mitään foliohattua tässä ei kannata alkaa päähän vetämään, mutta terveellinen mielenkiinnon osoittaminen aihetta kohtaan on kaikkien osapuolten osalta suositeltavaa.

FinTech-Suomi-FinTech

Mikko Riikkinen on koonnut pienimuotoisen ”FinTech-Suomi”-sanakirjan kuluttajien ja alalla toimivien tueksi.

Riikkisen TOP 10 FinTech-termiä:

AML: Tulee sanoista ”Anti-Money-Laundry” ja ohjaa pankkien toimintaa sen mukaan miten toimia rahanpesun ehkäisemiseksi. Tämä näkyy kuluttajille esimerkiksi alkuperäselvitys pyyntönä tallettaessa suurta määrää käteistä.

API: Tulee sanoista ”Application-Programming-Interface” ja on suomeksi rajapinta. Näitä rajapintoja käyttämällä voidaan esimerkiksi hakea asiakkaan tilitapahtumat pankista ja muodostaa niiden pohjalta lisäpalveluita.

ID-verifikaatio: Henkilön tunnistaminen tai varmentaminen verkossa joka voidaan hoitaa esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla.

Biometrics: Termi kattaa muun muassa sormenjäljen tai kasvojen perusteella tehtävät tunnistautumiset joiden odotetaan yleistyvän lähivuosina.

Bitcoin: Täysin online ympäristöön tehty valuutta jonka arvo kasvoi alussa räjähdysmäisesti. Tiivistettynä Bitcoineja tienataan tarjoamalla oman tietokoneen kapasiteettia ”louhintaan” joka korvataan Bitcoineina. Bitcoineja voi käyttää maksuvälineenä nykyään jopa joissain kivijalkakaupoissa eurojen rinnalla.

Blockchain: Blockchain eli ns. lohkoketju-teknologia on koneiden muodostama vertaisverkko joka mahdollistaa mm. Bitcoinin tapaisten valuuttojen syntymisen. Teknologiaa voidaan hyödyntää myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen kuten esimerkiksi dokumentaatioon varmistamiseen sillä keskitetyn tahon sijaan oikeellisuus varmistetaan vertaiskäyttäjiltä.

Kryptovaluutta: Kattotermi digitaaliseen ympäristöön luoduille ”onlinevaluutoille” kuten blockchainiin perustuville Bitcoinille ja sen kilpailijoille.

KYC: Tulee sanoista ”Know your customer” ja tarkoittaa prosessia joilla asiakkaat tunnistetaan. Pankkeja on ohjeistettu tiivisti tähän liittyen ja kuluttajille se on näkynyt muun muassa pyyntönä lähettää skannatut kopiot henkilötodistuksesta pankille.

MiFid: ” Markets in Financial Instruments Directive” mm. ohjaa finanssialan yrityksiä kertomaan asiakkaalle tarkkaan mitkä ovat palvelun tai tuotteen todelliset kustannukset sekä asiakkaat luokitellaan ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin sijoittajiin.

PSD2: Payment service directive 2 on EU-tasoinen maksupalveludirektiivi joka tulee määräämään pankit avaamaan ulkopuolisten toimijoiden (mm.FinTech-startupin) pääsy asiakkaan pankkitietoihin, jos asiakas itse näin haluaa.