Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen esillä Safety2016-kongressissa

Julkaistu 14.9.2016 - 12:00

Lasten kaltoinkohtelu on vakava kansanterveysongelma. Kansainvälisesti on arvioitu, että länsimaissa 4 – 16 prosenttia lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja 10 prosenttia laiminlyönnin tai henkisen väkivallan kohteeksi.

Kansainvälisessä Safety2016-kongressissa Tampereella 18.- 21.9. kaltoinkohtelusta kertoo Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen.

Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan esimerkiksi fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä, hoidon laiminlyöntiä tai sitä, että lapsi näkee vanhempien välistä väkivaltaa. Sillä on vakavia vaikutuksia lapsen fyysiseen ja sosioemotionaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kaltoinkohtelun eri muotojen on todettu vaikuttavan esimerkiksi aivojen kehitykseen ja aiheuttavan niissä pysyviä muutoksia. Kaltoinkohtelu voi johtaa kuolemaan.

Kaltoinkohtelun riskitekijöitä ja tunnistamisen tehokkaita menetelmiä on koottu Suomessa hoitosuositukseen Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa (Paavilainen ja Flinck, 2015, www.hotus.fi).

Kaltoinkohtelun riskiä voidaan arvioida CAP-mittarilla (Child Abuse Potential), joka on sekä Suomessa että kansainvälisesti todettu tehokkaaksi löytämään perheet, jotka tarvitsevat tukea lasten kanssa elämisessä. Mittarista on kehitetty myös lyhyt versio, joka on otettu käyttöön ja jonka käyttökelpoisuutta testataan vuosina 2016 – 2018 Paavilaisen johtamassa tutkimuksessa. Tarkoituksena on lisätä lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten tietoja ja taitoja lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja sen riskin arvioinnissa.

- Kaltoinkohtelun riskiä arvioitaessa on erityisen tarpeellista arvioida lapsen ja koko perheen tilannetta, jotta voidaan tukea lapsen ja perheen omia voimavaroja ja keskittyä perheen vahvistamiseen ja positiivisiin asioihin perheen arjessa. Perheiden leimaamista riskiperheiksi riskien olemassaolon perusteella tulee välttää ja varoa, Paavilainen sanoo.

- On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa se, että kaltoinkohtelun riskitekijöitä, ongelmia ja haasteita voi olla ja että yhdessä voidaan etsiä keinoja, joilla niistä selvitään. Jos riittävän ajoissa voidaan tukea perhettä, voidaan mahdollisesti välttyä vakavilta seurauksilta.

Hoitosuositusta ja riskinarviointityökalua esitellään kansainvälisessä Safety2016-kongressissa
maanantaina 19.9. Riskinarviointityökalu:
Poster session, poster board no 30, abstraktikirjassa no 471
tiistaina 20.9. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen hoitosuositus:
Parallel session 14.30 - 16.00/ Paavilainen, Sonaatti 1

Kansainvälinen Safety2016-kongressi Tampere-talossa
https://www.thl.fi/en/web/injury-prevention/safety-2016

Lisätietoja:
Hoitotieteen professori Eija Paavilainen, 040 190 4079, eija.paavilainen@uta.fi
Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 14.9.2016