Herpes-virus voi piileskellä aivoissa oireettomana

Julkaistu 3.11.2016 - 08:35

Ihmisen aivokudoksessa voi olla herpes simplex -virusta (HSV), vaikkei se aiheutakaan oireita, ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on saada tietoa Alzheimerin taudin syntymekanismeista.

Huuliherpestä aiheuttava herpes simplex -viruksen tyyppi 1 on hyvin yleinen ja vaivaa suurinta osaa ihmisistä. Herpes simplex -viruksen tyyppi 2 taas aiheuttaa sukuelinten herpeksen ja tarttuu yhdynnässä. Tartunnan jälkeen virus jää piileskelemään hermosoluihin ja aktivoituu stressiin ja sairauksiin liittyen koko eliniän. On myös kuvattu harvinaisia, mutta vakavia herpesviruksen aiheuttamia aivotulehduksia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on epäilty, että keskushermostossa piilevänä oleva HSV liittyisi myös dementiaa aiheuttavan Alzheimerin taudin syntyyn.

Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin HSV:n ykkös- ja kakkostyypin yleisyyttä Tampere Autopsy Study (TASTY) -aineiston aivokudosnäytteissä käyttäen apuna viruksen DNA:n monistamista. Samojen ihmisten verinäytteistä tutkittiin herpesvirusvasta-aineet, minkä perusteella pystyttiin arvioimaan, olivatko he joskus saaneet herpesvirustartunnan.

Tutkimuksessa selvitettiin, oliko aivokudoksen virus-DNA-positiivisuudella ja plasman virusvasta-ainepositiivisuudella yhteys Alzheimerin taudin neuropatologisten muutosten esiintymiseen samoilla henkilöillä.

Tutkimusaineisto muodostui sairaalan ulkopuolella äkillisesti kuolleista pääosin keski-ikäistä vanhemmista miehistä ja naisista, joille oli tehty oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Aineisto edustaa kotona asuvaa normaalia ei-dementoitunutta väestöä. Sama tutkimusryhmä on aiemmin todennut, että Alzheimerin taudin neuropatologiset muutokset alkavat jo 30. ikävuoden jälkeen ja niiden esiintyvyys on vanhimmissa ikäryhmissä lähes 100 prosenttia, joskin dementian esiintyminen tässä aineistossa oli harvinaista. Alzheimerin taudin neuropatologisten muutosten esiintyminen ei siten suoraan ennusta dementiaoireiden vaikeutta.

HSV:ta oli yhdessätoista 584:stä aivokudosnäytteessä eli 1.9 prosentissa tutkitusta aineistosta. Kuudessa näytteessä oli Alzheimerin taudin neuropatologiaan liittyvää beeta-amyloidin kertymistä, vaikkakaan useimmilla niistä, joilla oli beeta-amyloidikertymiä, HSV:ta ei esiintynyt.
Tutkimuksesta saatiin epidemiologista näyttöä sille, että normaalissa ei-dementoituneessa väestössä HSV voi piillä aivokudoksessa ainakin 1.9 prosentilla aiheuttamatta aivotulehdusta.

- Ei tiedetä, miksi HSV on päässyt joidenkin ihmisten aivoihin, vaikka toisilla näin ei ole käynyt. HSV:n yhteys dementoivan Alzheimerin taudin kehittymiseen on kuitenkin edelleen epäselvä ja tulee olemaan jatkotutkimustemme pääaiheena, kertoo tutkijatohtori Eloise Mikkonen Tampereen yliopistosta.

Tutkimusartikkelin tiedot:
Olsson Jan, Lövheim Hugo, Honkala Emma, Karhunen Pekka, Elgh Fredrik, Kok Eloise (2016).
HSV presence in brains of individuals without dementia: the TASTY brain series. Disease Models and Mechanisms
http://dmm.biologists.org/lookup/doi/10.1242/dmm.026674

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Eloise Mikkonen, 0442 936 236, eloise.mikkonen@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 2.11.2016